
Kittilän murretta, puhuja on Kallon Kivijärveltä, läheltä Kolarin ja Kittilän rajaa.
Ennen sotia peräpohjalaisissa taloissa herättiin aamuisin jo viiden maissa. Emäntä tai piika sytytti tulen hellään ja keitti väelle aamukahvit. Kahvien jälkeen kukin ryhtyi työhön. Ensimmäisen työrupeaman jälkeen kokoonnuttiin kahdeksan maissa aamuselle.
Lähimaisemissa olevat juokaisivat päiväkahvit yhdeltätoista ja sen jälkeen emäntä alkoikin jo valmistella kahden maissa syötävää puolista, päivän pääateriaa. Viideltä juotiin jälleen kahvit ja viimeistään silloin alettiin puhdetyöt. Navettatöiden jälkeen illalla kahdeksan maissa syötiin vielä iltanen. Kun vatsassa oli sopivsti täytettä, oli hyvä mennä nukkumaan. Sunnuntaisin ruokailu poikkesi jonkin verran arjesta.
Kahvinjuonti yleistyi peräpohjolassa 1800-luvun lopulla. Aina ei juotu puhdasta kahvia ja 1900-luvun alulta, sota-ajan lisäksi, on tietoja korvikkeiden käytöstä. Paahdettuja jyviä ja sikuria jauhettiin kahvin joukkoon (Päivi Rahikainen, Aamukahvista iltaseen, Raito 2, 1993).